Työskentelen KVTESin alaisena kuukausipalkkalaisena liukuvalla toimistotyöajalla. Olen pyytänyt HR-palveluilta tulkintaa työajan ja saldojen käytöstä raskauteen liittyvien tutkimusten osalta, kun työvuorojärjestelyin asiaa ei käytännössä pysty hoitamaan, ja tulkinta on ollut tämä:
- työnantaja järjestää vapautuksen työstä
- ko.aika ei työaikaa
- kyseessä ei sairaus -> kirjaus: oma asia ulos
- ei vähennetä palkasta
- kuluttaa saldoja
Omaan korvaani ja logiikkaani kalahtaa se, että minun odotetaan käyttävän (miinus)saldoja tutkimuksiin. Mielestäni se, että tutkimukset ”kuluttaa saldoja” on tulkittavissa myös niin, että työ teetätetään takaisin, vaikka saldojen tasaantumiskausi onkin puoli vuotta. KVTESissä kuitenkin mielestäni nimenomaan sanotaan, että sitä ei teetätetä takaisin.
”Lääkärin määräämät tutkimukset
KVTES:n työaikaluvun 4 §:n 2 mom., kohta 5
Tämä määräys koskee lääkärin lähetteellä määräämiä tutkimuksia, esimerkiksi erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimuksia.
Lähtökohtana on, että jokainen käy niin lääkärissä kuin lääkärin määräämissä tutkimuksissa vapaa-ajallaan. Kun henkilö tietää tutkimuksen ajankohdan etukäteen, hänen on ilmoitettava tästä esimiehelleen, joka voi mahdollisuuksien mukaan ottaa tutkimusajan huomioon työvuorojen suunnittelussa esimerkiksi niin, että tutkimusajaksi suunnitellaan vapaapäivä.
Mikäli tutkimusta ei voida tehdä työajan ulkopuolella tai kysymyksessä on äkillinen tutkimustarve, työnantajan on järjestettävä vapautus työstä.
Määräys koskee myös synnytystä edeltäviä lääketieteellisiä tutkimuksia, mikäli tutkimus on suoritettava työvuoron aikana.
Määräys koskee niin ikään äkillisessä hammashoidossa käyntiä, jos siihen on tarve samana päivänä.
Vapautus työstä ei vaikuta palkanmaksuun eikä tutkimuksen vuoksi vajaaksi jäävää työaikaa teetetä takaisin. Poissaoloaika ei kuitenkaan ole toteutunutta työaikaa tarkasteltaessa tehtyä säännöllistä työaikaa ja sitä onko lisä- ja ylityöraja ylittynyt. Jos jostain muusta syystä on tarve tehdä suunniteltua enemmän työaikaa, lisä- ja ylityötä voi syntyä.”
Olen hakenut tietoa useammasta lähteestä, ja esimerkiksi asianajaja, varatuomari Katja Halonen on tulkinnut niin, että ei tulisi joutua käyttämään saldoja
https://www.vau.fi/raskaus/raskaus-ja-neuvolakaynnit-tyoajalla-ovatko-ne-palkallisia-vai-eivat/:
”Jos neuvolakäynnit eivät onnistu liukuman puitteissa, eli ovat esimerkiksi keskellä päivää, on tältä osin epäselvää vähentääkö poissaolo työntekijän liukumasaldoa vai ei. Kun käynti ei tässä tapauksessa ole mahdollista työajan ulkopuolella, katsoisin, että työnantajan on korvattava ansionmenetys ilman että liukumasaldoa on käyntiin käytettävä”
Samaa tulkitsen kyllä myös tästä kuntatyönantajien neuvottelupäällikön vastauksesta https://www.nly.fi/nuori-laakari-selvitti-saako-tyoajalla-kayda-aitiysneuvolassa/:
”Äitiysneuvolakäyntiä ei siis ole varsinaisesti palkallista työaikaa, mutta siitä syntyvää vajausta ei yleensä teetätetä takaisin eikä se siten vähennä maksettavaa palkkaa. Pääsääntöisesti syntynyttä vajausta ei teetetä takaisin muuna aikana eikä työnantaja ei saa teetättää varta vasten ylimääräistä työtä neuvolakäynnin korvaamiseksi. Työvuoron vajaaksi jääminen vaikuttaakin lähinnä siihen, ettei mahdollisia lisä- tai ylitöitä aleta maksaa ennen kuin vajaaksi jääneen työvuoron tunnit ovat kertyneet täyteen.”
Toki kyseessä on tässä kohden max. 4 tunnin poissaolo näillä tämänhetkisillä tiedossa olevilla tutkimuksilla, mutta itselleni tämä on enemmän periaatekysymys. Kuuluuko minun siis tehdä sisään/takaisin tunnit, vai ei, ja miksi?
